Bitcoin-aloittelijan opas: mitä bitcoin on ja miten aloitat?

29. tammikuuta 2026

Bitcoinin synty lyhyesti

Bitcoin on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva kryptovaluutta, jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkillä toiminut henkilö tai ryhmä. Satoshi julkaisi bitcoinin toimintaperiaatteita kuvaavan whitepaperin vuonna 2008. Sen jälkeen valuutan kehitys on ollut sen käyttäjien ja louhijoiden käsissä – Satoshista ei ole kuultu vuosiin.

Bitcoin on ensimmäinen hajautettu digitaalinen valuutta, jota ei voi väärentää eikä jonka käyttöön tarvita pankkeja tai valtioita. Se on teknisesti mielenkiintoinen ratkaisu ongelmaaan, jota aiempi digitaalinen raha ei pystynyt ratkaisemaan: miten estää sama digitaalinen raha käyttämästä kahteen kertaan ilman luotettavaa välikättä?

Tällä hetkellä bitcoineja on olemassa noin 19,96 miljoonaa. Kokonaismäärä on rajattu 21 miljoonaan. Tämä ero euroon tai dollariin on merkittävä – keskuspankit voivat painaa fiat-valuuttaa rajattomasti, bitcoinia ei.

Miten bitcoin toimii?

Bitcoin on hajautettu digitaalinen rahajärjestelmä, jota kehittää avoin yhteisö – vähän samaan tapaan kuin Linux-käyttöjärjestelmää.

Toiminta perustuu lohkoketjuun, jota voidaan kutsua bitcoinin julkiseksi tilikirjaksi. Kaikki siirrot ovat avoimesti nähtävillä, mutta yksityisyyttä suojaa se, että osoitteet ovat numero- ja kirjainyhdistelmiä, ei henkilötietoja.

Lohkoketjua ylläpitävät tietokoneverkot ympäri maailman. Kun bitcoin-siirto tapahtuu, verkon solmut kilpailevat sen käsittelystä ratkaisemalla matemaattisen tehtävän. Ensimmäisenä ratkaissut saa palkinnon uusina bitcoineina. Siksi heitä kutsutaan louhijoiksi.

Huhtikuussa 2024 tapahtui bitcoinin neljäs puoliintuminen eli halving. Lohkopalkkio laski 6,25 bitcoinista 3,125 bitcoiniin. Kymmenen minuutin välein syntyy siis 3,125 uutta bitcoinia. Puoliintumiset jatkuvat neljän vuoden syklissä, kunnes viimeinen bitcoin louhitaan arviolta vuonna 2140.

Hauska sivuhuomio: noin puolet kaikista olemassa olevista bitcoineista arvioidaan kadonneen – omistajat ovat kuolleet tai yksityisavaimet hukkuneet. Ne ovat teknisesti olemassa lohkoketjussa, mutta kukaan ei pysty liikuttamaan niitä. Tämä tekee kierrossa olevan määrän käytännössä vielä pienemmäksi kuin luvut antavat ymmärtää.

Miksi bitcoin eroaa perinteisistä valuutoista?

Tärkein etu on niukkuus. Kun euron ja dollarin arvo laskee pitkällä aikavälillä rahan luomisen myötä, bitcoinin tarjonta ei kasva rajattomasti. Siksi sitä verrataan usein kultaan, ei dollariin.

Bitcoin-siirrot tapahtuvat minuuteissa – riippumatta siitä, lähettääkö rahaa Helsingistä Tampereelle vai São Pauloon. Kansainväliset pankkisiirrot voivat kestää päiviä. Bitcoin ei ole kiinni siitä, onko pankki auki tai onko juhlapäivä.

Kreikan pankkikriisissä 2010-luvun alussa bitcoinin käyttö maassa kasvoi merkittävästi. Pankit rajoittivat nostoja, mutta bitcoin toimi normaalisti. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki kriisit ratkeavat bitcoinilla – mutta se kuvaa sen riippumattomuutta perinteisestä järjestelmästä.

Bitcoinien ostaminen ja säilyttäminen

Bitcoinien ostamiseen tarvitset ensin lompakon. Bitcoin-lompakko toimii kuin pankkitili – sillä on osoite, johon voi vastaanottaa bitcoineja, ja salaiset avaimet, joilla niitä voi lähettää.

Coinmotion – suomalainen vaihtoehto

Coinmotion on suomalainen palvelu bitcoinien turvalliseen ostamiseen, myymiseen ja säilyttämiseen. Rekisteröitymällä saat selaimessa toimivan bitcoin-lompakon. Voit tallettaa palveluun euroja suomalaisten verkkopankkien kautta ja ostaa bitcoineja suoraan. Palvelu toimii kuin pankkitili, jossa voi säilyttää sekä euroja että bitcoineja.

Luo Coinmotion-tili ja aloita bitcoin-sijoittaminen.

Säilö-palvelu lisäturvaa varten

Coinmotionin Säilö-palvelu on erityinen turvamekanismi. Bitcoinien siirrot voidaan suojata aikalukolla. Jos joku hakkeroi salasanasi, voit peruuttaa siirrot ennen kuin ne toteutuvat. Suurin osa bitcoin-varkauksista liittyy juuri salasanoihin, ei teknisiin haavoittuvuuksiin.

Riskit ja volatiliteetti

Bitcoin on korkean riskin sijoituskohde. Arvo heilahtelee voimakkaasti – enemmän kuin osakkeet tai valuutat yleensä. Lyhyillä viikkojen tai kuukausien aikajänteillä voi tulla isoja pudotuksia.

Pitkällä aikavälillä arvonkehitys on ollut nousujohteista. Bitcoinin arvo vähintään tuplaantui vuosina 2009–2013, 2015–2017 ja 2019. Vuonna 2014 arvo laski merkittävästi Mt. Gox -pörssiskandaalin seurauksena. Vastaava lasku tapahtui 2018, ja vuodesta 2019 eteenpäin kurssi lähti nousemaan.

Tammikuussa 2024 SEC hyväksyi Bitcoin spot ETF:t Yhdysvalloissa. BlackRockin iShares Bitcoin Trust keräsi yli 70 miljardia dollaria alle kahdessa vuodessa – nopeimmin kasvava ETF historiassa. Huhtikuussa 2024 tuli neljäs halving, ja lokakuussa 2025 saavutettiin kaikkien aikojen ennätys noin 126 000 dollarissa.

Arvonheilahtelun vuoksi suositellaan ajallista hajautusta – eli sijoittamista säännöllisesti pienissä erissä yhden suuren oston sijaan.

Mitkä tekijät vaikuttavat bitcoinin arvoon?

Kysyntä ja tarjonta – kun kysyntä kasvaa eikä tarjonta muutu, hinta nousee. Bitcoin ETF:ien hyväksyminen lisäsi institutionaalista kysyntää merkittävästi.

Sääntely – tiukka sääntely voi laskea arvoa, avoin sääntely kasvattaa luottamusta.

Markkinoiden manipulointi – on epäilyjä, että suuret omistajat eli "valaat" voivat ohjailla hintoja isoilla kaupoilla.

Makrotalous – talouskriisit ja korkea inflaatio voivat ohjata sijoittajia kohti vaihtoehtoisia sijoituskohteita.

Institutionaalinen kiinnostus – BlackRockin ja Fidelityn tulo markkinoille on vahvistanut bitcoinin asemaa vakavasti otettavana omaisuusluokkana.

Pankkimaailmasta on perinteisesti tullut kriittisimmät äänet – mikä on ymmärrettävää, koska bitcoin haastaa pankkien roolia. Jotkut pankkiryhmät ovat kuitenkin jo siirtyneet kyynikoista sijoittajiksi.

Vastuuvapauslauseke: Tässä esitetyt tiedot ovat informatiivisia eivätkä muodosta sijoitusneuvontaa. Kryptovaluuttoihin sijoittamiseen liittyy merkittäviä riskejä.