Tullisota voi luoda kryptomarkkinoille uusia mahdollisuuksia

11. huhtikuuta 2025

Huhtikuu 2025 on ollut maailmantaloudessa poikkeuksellinen. Trumpin 2. huhtikuuta julkaisemat uudet tullitasot lukuisille maille saivat sekä osakemarkkinat että kryptomarkkinat voimakkaaseen laskuun. Maanantaina osakemarkkinoiden avautuessa paniikki oli käynnissä ympäri maailman.

Kryptomarkkinat ovat kuitenkin pärjänneet hämmästyttävän hyvin sekasorrossa. Bitcoinin hintakehitys on ollut positiivisempaa kuin Yhdysvaltain seuratuimpien osakeindeksien, mikä on harvinaista suurten korjausliikkeiden aikana. Tämä ei tarkoita, ettei volatiliteettia ole ollut, mutta suhteellinen kestävyys on huomionarvoinen.

Kuluneella viikolla markkinoilla nähtiin voimakasta elpymistä, kun Trump ilmoitti lykkäävänsä suurten tullien toimeenpanoa 90 päivällä kaikkien muiden paitsi Kiinan osalta. Väliaikaisesti sovelletaan 10 prosentin tullia aiemmin ilmoitettujen korkeampien tullien sijaan. Elpyminen oli nopeaa sekä osakkeissa että kryptoissa.

Markkinareaktio oli historiallinen

S&P 500 -indeksi laski viikossa yhdeksän prosenttia, suurin viikkopudotus viiteen vuoteen. VIX nousi noin 45 pisteeseen. Kultakin ei säästytty, kun sijoittajat joutuivat realisoimaan omistuksiaan marginaalivaatimusten täyttämiseksi.

Korkomarkkinoilla nähtiin historiallisia liikkeitä. 30 vuoden korko rikkoi 5 prosentin rajan tiistaina. 10 vuoden korko nousi yli 4,5 prosenttiin, ensimmäistä kertaa helmikuun jälkeen. Kolmen päivän aikana 10 vuoden korko nousi nopeimmin sitten vuoden 1982. Shokki levisi Japaniin, missä 30 vuoden valtionlainojen korko nousi korkeimmalle tasolleen sitten 2004. Japanin valtiovarainministeriö, keskuspankki ja finanssivalvontaviranomainen kokoontuivat hätäkokoukseen.

Eräs selitys dramaattisille korkoliikkeille on niin sanotun "basis trade" -strategian purkautuminen. Kyseessä on hedge-rahastojen käyttämä arbitraasistrategia, jolla hyödynnetään pieniä hintaeroja valtionlainojen ja niiden futuurien välillä. Strategia toimii matalalla riskillä, mutta vaatii erittäin korkeaa vipua. Kun markkinastressiä tulee, siitä voi tulla nopeasti räjähdysherkkä.

Kun valtionlainojen hinnat laskevat äkillisesti, vakuusarvo pienenee. Marginaalivaatimukset laukeavat. Sijoittajat pakkosuljisivat positioita, mikä laski bondien hintoja entisestään. Kun useat vivutetut positiot purkautuvat samanaikaisesti, likviditeetti kuivuu. Tällainen itseään ruokkiva kierre muistuttaa vuotta 2020, jolloin Fed joutui puuttumaan tilanteeseen massivisella likviditeettituella.

Trump twiittasi "hyvästä ostopaikasta" ennen tullijäädytystä

Keskiviikkona tilanne kääntyi nopeasti. Ensin Trump julkaisi sosiaalisen median viestin, jossa viittasi markkinoiden "hyvään ostopaikkaan." Pian sen jälkeen nähtiin yllättävän vahva valtionlainahuutokauppa: 10 vuoden bondeja huutokaupattiin 39 miljardin dollarin edestä, ja ulkomaiset sijoittajat olivat aktiivisia. Sen jälkeen Trump ilmoitti 90 päivän tullijäädytyksestä.

Syy ja seuraus? Markkinat eivät tienneet miten tulkita järjestystä, mutta reaktio oli selvä. S&P 500 nousi 9,5 prosenttia, suurin päivänousu lokakuun 2008 jälkeen. Nasdaq nousi 12,2 prosenttia, voimakkain yksittäinen päivänousu tammikuun 2001 jälkeen. Kiinalle tullit nousivat 125 prosenttiin, Kiina vastasi 84 prosentilla.

Hetkellinen helpotus ei poista kaikkia ongelmia. Swap-spreadit näyttävät edelleen huolestuttavia merkkejä. Pankkien CDS-johdannaiset vihjailevat kasvavista riskeistä. Ero vuoteen 2020 on se, että silloin heikko lenkki oli pankkisektori. Nyt se ovat valtiot itse, joiden velkaantuminen ja rahoitustarpeet luovat laajempaa haavoittuvuutta.

Bitcoin sivuttaisliikkeessä, mutta potentiaali on olemassa

Bitcoin on pysytellyt sivuttaisessa kaupankäyntikanavassa yli 40 päivää ja konsolidoituu 12 ja 21 viikon EMA-tasojen sekä vuoden VWAP-tason välillä. Ideaalitilanteessa ostajat saavat hinnan liukuvien keskiarvojen yläpuolelle, mikä vahvistaisi signaalia laskutrendin päättymisestä.

Seuraava looginen vastustaso on vuoden avauskurssi ja kaupankäyntialueen yläraja. Näiden ylittäminen voisi vahvistaa kuvaa bitcoinista digitaalisen ajan turvasatamana. Kultahan on jo toiminut perinteisenä turvasatamana ja tehnyt uusia huippuja epävarmuuden kasvaessa. Onko bitcoin seuraava? Mahdollista, muttei varmaa.

Ruotsi harkitsee bitcoinia reserviksi

Ruotsalainen kansanedustaja Rickard Nordin jätti Ruotsin valtiovarainministerille esityksen bitcoinin kelpuuttamisesta osaksi Riksbankin reservivarantoja. Nordin vertasi bitcoinin ominaisuuksia kultaan erityisesti geopoliittisen epävarmuuden aikana. Hän nosti esiin myös mahdollisuuden käyttää bitcoinia autoritääristen hallintojen sortamien vapaustaistelijoiden tukemiseen.

EKP:n johtaja Christine Lagarde on selvästi todennut tammikuussa, että bitcoinia ei lisätä yhdenkään EKP:n alaisen Keskuspankin reserveihin. Nordin haastaa tämän näkemyksen. Nähtäväksi jää, saako aloite tuulta alleen Ruotsin valtiovarainministeriössä. Pohjoismaisessa poliittisessa kulttuurissa tällaisten aloitteiden eteneminen vie aikansa.